
Kyyhkynen, pienikokoinen ja ruskeanharmaa lintu, on tavallisen näköinen lintulaji. Vaikka se ei ehkä herätä samanlaista ihailua kuin eksoottiset tropiikin linnut, on kyyhkysen elämä täynnä yllättäviä piirteitä ja mukautumiskykyä. Tämä “pikku-ukkeli” on osoittanut kykynsä selviytyä monissa ympäristöissä ja sopeutua erilaisiin olosuhteisiin. Kyyhkynen on varsin yleinen Suomessa, ja sitä tavataan niin kaupungeissa kuin maaseudullakin.
Ulkonäkö ja ominaisuudet
Kyyhkysen koko vaihtelee hieman eri populaatioiden välillä, mutta keskimääräinen pituus on noin 25–30 senttimetriä ja siipiväli 45-55 senttimetriä. Sen höyhenpeite on yleensä harmahtava tai ruskehtava, ja siinä esiintyy usein valkoisia täpliä tai juovia. Kyyhkysen nokka on lyhyt ja vahva, sopiva siementen murskaamiseen.
Kyyhkynen kuuluu Columbidae -heimoon, johon kuuluvat myös useat muut kyyhkyslajit ja lentokyvyttömät kyyhkyhaukat. Kyyhkysen jalat ovat vahvat ja varpaissa on kolme etukäpälä-sorkkaa ja yksi takakäpälä-sorkka, mikä antaa sille hyvän otteen puista ja maasta.
Elinympäristö ja levinneisyys
Kyyhkynen on varsin sopeutuvainen lintu ja voi elää monissa erilaisissa ympäristöissä. Se viihtyy kaupunkipuistoissa, metsissä, pelloilla ja jopa teollisuusalueilla. Kyyhkysen vahvuus piilee siinä, että se osaa hyödyntää ihmisen luomia ruoka- ja asumisenlähteitä.
Kyyhkynen on levinnyt lähes koko Eurooppaan, Aasiaan ja Pohjois-Afrikkaan. Suomessa kyyhkysen esiintyminen on runsasta, ja sitä voi tavata ympäri vuoden. Talvisin kyyhkysen kanta saattaa hieman vähentyä, mutta se pysyy silti yleisenä lajina.
Ravinto ja ruokailutottumukset
Kyyhkynen on pääasiassa siemensyöjä, ja sen ravintoa muodostavat muun muassa viljat, jyvät, siemenet ja pähkinät. Se voi myös syödä marjoja, hedelmiä ja hyönteisiä, jos niitä on saatavilla.
Kyyhkysen ruokailutottumukset ovat mielenkiintoisia. Se kerää usein ruokaansa maasta ja puista ja tallettaa sen sitten kurkkuuntaskuunsa kuljettamiseksi pesälleen. Kyyhkysen kyky säilyttää ravintoa kurkkuuntaskussaan on osoitus sen älykkyydestä ja sopeutumiskyvystä.
Pesintä ja lisääntyminen
Kyyhkynen rakentaa pesänsä yleensä puun oksalle tai rakennuksen katolle. Pesä on usein melko yksinkertainen, koostuen oksatankoista ja muusta materiaalista. Naaras munii 1-2 munaa, joita molemmat vanhemmat hautoo noin 17 päivää. Poikaset kuoriutuvat täysin höyhenettömänä ja avuttomina.
Vanhemmat huolehtivat poikasistaan 3-4 viikon ajan, jolloin ne oppivat lentämään ja etsimään ruokaansa itsenäisesti. Kyyhkysen eliniän odotetaan olevan noin 5-7 vuotta luonnossa.
Muuta mielenkiintoista kyyhkysestä
- Kyyhkysten “kurkkuuntaskut” ovat todellisuudessa pernaihon expansionsa kurkunpäässä.
- Kyyhkysen lento on melko nopeaa ja suoraviivaista. Se voi lentää jopa 60 kilometrin tuntinopeudella.
- Kyyhkyset kommunikoivat keskenään erilaisia ääniä, kuten “kuu-kuu” -kutsua ja “kerrrrr” -ääntä.
Kyyhkynen onkin mielenkiintoinen esimerkki lintulajista, joka on oppinut elämään ihmisen rinnalla ja hyödyntämään sen tarjoamia resursseja. Vaikka se ei ehkä ole komein tai äänekkäin lintu, on kyyhkynen kuitenkin osoittanut kykynsä selviytymiseen vaihtelevissa olosuhteissa.
Seuraavan kerran kun näet kyyhkystä lentävän ohi tai istuvan puussa, pysähdy hetkeksi ihailemaan sen yksinkertaista kauneutta ja hämmästelemään sen sopeutumiskykyä.