
Viherkiekkovat (Vivian Trematoda) ovat loiskärpästen luokkaan kuuluvia, erittäin pienikokoisia tasolimaisia. Vaikka ne ovatkin mikroskooppisia, niillä on silti merkittävä vaikutus isäntiensä terveyteen. Viherkiekkova voi muuntua monimutkaisiksi muodoiksi el κύκλοςinsa eri vaiheissa ja löytää yllättävän paljon sopivaan isännän elinympäristöön!
Viherkiekkovan elinkierto on varsin kiehtova, vaikkakin monimutkainen. Se alkaa toukkavaiheessa vedenlimaisesta ympäristöstä, missä se etsii ensimmäistä välittäjäisäntäänsä, yleensä kotiloita tai muita vesieläimiä.
Toukka tunkeutuu isäntiinsä ja kehittyy seuraavassa vaiheessa “cercaria”-nimiseksi uintivaiheeksi. Cercariat ovat valmiina etsimään toista välittäjäisäntää, usein kaloja tai muita vesieläimiä.
Viimeinen vaihe tapahtuu silloin, kun isännän syö lohi- tai siikana ja kalamassa. Kalojen sisällä viherkiekkova kehittyy aikuiseksi muodoksi ja vaeltaa elimistön eri osiin, kuten mahaan ja suolistoon.
Elinkiertoon liittyviä vaiheita | Isännät |
---|---|
Toukkavaihe | Kotilo, vesieläimet |
Cercaria-vaihe | Kalat |
Aikuisvaihe | Nisäkkäät (kalojen syöjät) |
Aikuinen viherkiekkova elää nisäkkäiden sisällä ja munii satoja munia päivittäin. Munat pääsevät ulos isännän ulostesa ja alkavat uusi kiertokulku, jos ne joutuvat veteen.
Viherkiekkovan läsnäolo voi aiheuttaa vakavia terveysongelmia nisäkkäille. Yksi tavallisimmista oireista on anemia, eli veren punasolujen puute. Viherkiekkova imee isännän verestä ravinteita, mikä johtaa punasolujen määrän vähenemiseen.
Muita oireita voivat olla:
- Vatsakipu
- Ripuli
- Laihtuminen
- Väsymys
Jos epäilet viherkiekkovan tartuntaa, on tärkeää hakeutua lääkäriin. Tartunta hoidetaan tavallisesti antihelmintisillä lääkkeillä, jotka tappavat loiskärpäset.
Viherkiekkova on mielenkiintoinen esimerkki siitä, kuinka pieni organismi voi olla merkittävä tekijä ekosysteemissä ja eläinten terveydessä.